Kamal Palani Jafi Päivystävä demari, joka on vapaa-ajattelija, aktivisti ja ääridemokraatti.

Viesti Susanna Koskelle

Ihmiset, jotka eivät ole koskaan olleet köyhiä tai joilla ei ole kosketuspintaa köyhyyteen voivat pahimmillaan kuvitella, että köyhät ovat tehneet jotain väärin tai köyhyys olisi ihmisen oma vika. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina köyhien ja köyhyyttä kokemattomien välinen kuilu on entistä syvempi.

Köyhyyttä kokemattomat voivat ajatella, että he eivät ole köyhiä, koska ovat ansainneen kaikki tulonsa kovan työn ja ahkeruuden takia. Vastaavasti ajatellaan, että köyhyys johtuu laiskuudesta tai asennevammaisuudesta. Tutkimuksen mukaan joka neljäs varakas suomalainen on sitä mieltä, että köyhyys on köyhän ihmisen oma syy. Köyhyys on yhtä vähän ihmisen oma syy kuin vauraaseen perheeseen syntyminen on ihmisen oma ansio, vaikka vauras mielellään ajattelisi, että on ihan itse ansainnut oman vaurautensa.

 

Moni ajattelee, että ihmisillä olisi yhtä hyvät lähtökohdat päästä pois köyhyydestä. Väite ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Ihminen ei voi vaikuttaa siihen, mihin perheeseen, ympäristöön tai maahan syntyy. Köyhyys voi tarkoittaa myös sitä, että ei ole mahdollista vaikuttaa omiin elinoloihin. Vaikka köyhyyden takana olisi yksilöllisiä tekijöitä, harjoitetulla politiikalla on roolinsa. Jos köyhyys ei kosketa poliitikkoa itseään, hänen perhettään eikä läheisiään, köyhän elämää voi olla vaikea ymmärtää. Siksi poliitikkojen on tultava torneistaan alas ihmisten arjen tasolle katsomaan, mitä köyhyys todella tarkoittaa ja mitä köyhien haasteet ovat. Siksi sinunkin on tultava tornistasi alas Susanna Koski.

 

Pitkään jatkuvasta köyhyydestä seuraa itsearvostuksen puutetta, heikentyvää itsetuntoa, ulkopuolisuuden tunnetta. Kun joutuu koko ajan pohtimaan sitä mistä on puutetta, elämä rajautuukin pieneksi. Puhumattakaan siitä, että miten ihmisen sairaudet ja rajoitteet kuormittavat yksilöä. Ja kun ei kelpaa yhdellekään työnantajalle tai ei enää ole työkykyinen, se voi johtaa osattomuuden kokemukseen, näköalattomuuteen ja voimattomuuteen.

Susanna Kosken asenne perustuu haluun olla näkemättä köyhyyttä tai köyhiä ihmisiä ihmisinä. Muista Susanna Koski, ettei se riitä vain avaat suusi köyhän ihmisen kanssa, on osattava kuunnella ja olla aidosti läsnä myös, jos joskus päätät ottaa köyhyyden vakavasti. Jos köyhyydestä halutaan päästä eroon, se edellyttää mahdollisuuden antamista köyhyydessä eläville nousta ylöspäin, ei heidän siivoamista pois silmistä, niin houkuttelevaa ja muodikasta kuin se onkin.

 

Jos kykenit valmistumaan hallintotieteiden maisteriksi, niin köyhyyden ymmärtämisen opetteleminen ei varmasti ole sinulle Susanna vaikeaa. Siinä onkin sinulle kotiläksyjä ensi kerraksi, kun päätät uudelleen pureutumaan köyhyyteen ja köyhien ihmisten elämään. Haluan uskoa siihen, ettet ole paha ihminen. Teot puhukoot sen suhteen, että millainen ihminen sinä olet ja oletko kykeneväinen empatian antamiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mihin tutkimukseen viittasit, kun kerroit neljänneksen suomalaisista varakkaista uskovan köyhyyden olevan omaa syytä? Kiinnostaisi tietää miten tuo osuus poikkeaa rikkaiden tai köyhien osuuksista ja miten köyhyys tutkimuksessa määriteltiin. Ei tarvitse vastauksia kaivella puolestani, mutta olisin linkistä kiitollinen.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila

Köyhyyden ymmärtämisen ytimessä on sen aiheuttaman kärsimyksen ymmärtäminen. Kärsimystä voi hyvin ymmärtää muunkinlaisen kokemansa kärsimyksen pohjalta, vaikka ei olisi köyhänä elänyt päivääkään.

Niistä onnekkaista, jotka eivät ymmärrä kärsimystä miltään kokemuspohjalta, on todettava, että he harvoin ovat mielenkiintoisia ihmisiä. Sori siitä.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Oletatko, että Koski on aina ollut hyvätuloinen kansanedustaja?

Mikko Rintasaari

Kyseinen oikeistoprinsessa ei ole ponnistanut asemaansa mistään köyhästä duunariperheestä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Vastaavasti ajatellaan, että köyhyys johtuu laiskuudesta tai asennevammaisuudesta."

Yleistää ei pidä, mutta tässä on syytä huomioida myös se, että joskus köyhyys todella johtuu laiskuudesta tai asennevammasta. Koska lakien pitäisi koskea kaikkia tasapuolisesti, niin ongelmana on, miten luodaan järjestelmä, joka toimii sekä silloin, kun köyhyys on omaa syytä että silloin, kun se ei ole omaa syytä.

- "Tutkimuksen mukaan joka neljäs varakas suomalainen on sitä mieltä, että köyhyys on köyhän ihmisen oma syy."

Tuohan on todella pieni osuus. Eli siis kolme neljästä eli 75% varakkaista on sitä mieltä, että köyhyys ei ole köyhän ihmisen oma syy. Tuon perusteella Suomessa tunnetaan paljon myötätuntoa köyhiä kohtaan.

- "Ja kun ei kelpaa yhdellekään työnantajalle tai ei enää ole työkykyinen, se voi johtaa osattomuuden kokemukseen, näköalattomuuteen ja voimattomuuteen."

Totta, mutta mitäpä tuolle esimerkiksi voisi tehdä? Köyhälle voi (teoriassa) antaa miten paljon rahaa tahansa, mutta tuo seikka ei siitä miksikään muutu.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kannattaisi siirtää fokus niihin rikkaisiin jotka tuhlaavat mahdollisuutensa tehdä hyviä asioita. Köyhät kuitenkin olosuhteiden pakosta joutuvat pyörimään melko paljon elämän välttämättömyyksien parissa eli pöyrittämään arkea ja varautumiseen seuraaviin kuukausiin ja kaiken koossa pitämiseen. Köyhyys tuo jatkuvasti esiin kysymyksiä prioriteeteista mikä ei välttämättä tee huonoa ajattelulle.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila

"Eli siis kolme neljästä eli 75% varakkaista on sitä mieltä, että köyhyys ei ole köyhän ihmisen oma syy. Tuon perusteella Suomessa tunnetaan paljon myötätuntoa köyhiä kohtaan."

Ei se noin mene. Kolme neljästä ei ole sitä mieltä, että köyhyys on omaa syytä. Mitä mieltä he ovat tai mitä vastausvaihtoehtoja on annettu tai ovatko he ottaneet kysymykseen lainkaan kantaa, ei ole kerrottu. Empatiasta se ei kerro mitään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jos ei ole sitä mieltä, että köyhyys on köyhän omaa syytä, niin eikö silloin väistämättä ole sitä mieltä, että köyhyys ei ole köyhän omaa syytä? Mitä muita vaihtoehtoja tuossa kysymyksenasettelussa olisi? Se on kyllä totta, että suoraan tuo ei välttämättä kerro empatiasta, mutta ainakin itse tulkitsen niin, että jos ei pidä köyhyyttä köyhän omana syynä, niin useimmiten on myös taipuvainen tuntemaan empatiaa köyhää kohtaan. Sellaisia ihmisiä, jotka nauraa hähättelevät syyttömän kurjuudelle, on kuitenkin aika vähän.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #9

Odotetaanpa, että blogisti julkaisee tutkimustiedot kokonaisuudessaan.

Ensimmäisenä tulee kuitenkin mieleen tilanne, jossa vastaaja on sitä mieltä, että köyhyys on joskus omaa syytä ja joskus ei. Silloin vastaaja ei halua kategorisesti vastata "on omaa syytä", koska kokisi sen merkitykseltään tarkoittavan, että kaikkien köyhyys on aina heidän omaa syytään. Vastaaja ei silti ole sitäkään mieltä, että köyhyys ei ole omaa syytä.

Empatian ja vahingonilon välissä on välinpitämättömyyden vyöhyke, jossa vastaaja ei ole kiinnostunut köyhistä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Eihän köyhyyden pitäminen omana syynä estä mitenkään empatiakykyä eikä syyttömänä pitäminen takaa sitä. Kyllä minä tunnen myötätuntoa ihmisiä kohtaan, jotka ovat huonoilla valinnoilla saattaneet itsensä huonoon tilanteeseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että automaattisesti näkisin minun ansaitsemien rahojen heille lahjoittamisen olevan oikea tai oikudenmukainen ratkaisu heidän tilanteeseensa.

Taidat sekoittaa käsitteitä. Tarkoittanet, että myötätunnon ja vahingonilon välissä... Empatiahan on vain toisen ihmisen tilanteen tai arvojen ymmärtämistkykyä. Sinänsä toki liittyvät toisiinsa, että myötätunnon kokeminen käytännössä edellyttää empatiaa. Vahingonilon kokeminen taas edellyttänee jonkinlaista luonnevikaa.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #13

Kuten sanoin, empatiasta tutkimustulos ei kerro mitään.

Blogisti kirjottaa empatian antamisesta (ymmärtääkseni myös Jani Korhonen viittaa siihen) tarkoittaen sillä nimenomaan myötätuntoista suhtautumista, ei pelkkää empatiakykyä.

Käyttäjän MariHakkala kuva
Mari Mattila Vastaus kommenttiin #11

Mistä se 'vahingonilo' tuli? Näissä keskusteluissa kohtaa jatkuvasti rakenteen, jota minusta pitäisi tarkastella. Se menee niin, että kun joku, tavallisimmin poliitikko, mutta myös tavallinen keskustelija, on sanonut jonkin mielipiteen, siitä hypätään aina vain villimpiin tulkintoihin, esimerkiksi: Susanna koski nauraa hähättää kurjuudelle. Tai: rikkaat ajattelevat xxx köyhistä. Tai: hallitus haluaa kyykyttää köyhiä. Sanat ovat liioittelevia ja tunnetta täynnä, propagandasta tutuin painotuksin. Retorisesti keino on hyvin tehoava, mutta johtaa vastakkain asetteluun ja poteroitumiseen, siihen, ettei enää lainkaan kuulla, mitä töinen sanoo. Se, joka yrittää kääntää leimaamisen ja tuomitsemisen takaisin keskusteluksi siitä, olisiko asialla jokin toinenkin puoli, selittääkö oudon kuuloista sanomista jokin muu kuin sanojan ilkeys, ahneus, tyhmyys, rikkaus, köyhyys, puolue, tms, saa ryöpyn niskaansa ja hänet tervataan ja höyhennetään samalla lailla kuin alkuperäinen sanoja, jonka sanat aiheuttivat tuohtumuksen. Keskustelut voivat olla muutakin kuin 'kukkotappelua', jokaisen repliikin ei tarvitse yrittää suistaa toista keskustelijaa laudalta, eihän?

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #20

Sinun pitäisi osoittaa kysymys Jani Korhoselle. Omasta mielestäni lievensin ilmaisua "hähättää kurjuudelle" käyttämällä "vahingoniloa" sen sijaan. Tämän pitäisi olla linjassa esittämäsi toiveen kanssa.

Tärkein tarkoitukseni - joka lienee mennyt monilta ohi - on estää tulkitsemasta blogistin esittämää tutkimustulosta niin, että varakkaat suomalaiset olisivat erityisen myötätuntoisia köyhiä kohtaan, koska tutkimus ei tue sellaista. Näyttäisi siltä, että blogistin mielestä asia on toisin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Miten niin "tutkimus ei tue sellaista". Jakaisitko ystävällisesti tuon tutkimuksen kanssamme, kun näytät tietävän mistä tutkimuksesta on kyse.

Kyllä, piikittelen, koska teit aivan samanlaisen tulkintavirheen kuin Korhonenkin.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #23

Piikittele sinä vaan. Vastentahtoisesti joudun jatkamaan aiheesta, vaikka se hämärtääkin metsää puilta.

Jotta lauseeni "tutkimus ei tue sellaista" olisi epätosi, olisi tutkimuksessa pitänyt osoittaa, että varakkaat suomalaiset ovat myötätuntoisia köyhiä kohtaan. Siitä ei ollut näyttöä esitetty. Väitteeni on siis tosi.

Blogistin julkistettua, mihin tutkimukseen hän nojautuu, on syytä (koska kaikki eivät pääse Hesarin verkkosivustolle) lainata tekstistä se osa, mihin oletan blogistin viitanneen:

"Varakkaissakin on niitä, jotka suhtautuvat köyhyyteen ymmärtäen. Heissä on kuitenkin paljon enemmän kuin köyhissä niitä, jotka suhtautuvat köyhiin vihamielisesti. Rikkaiden vastauksista 25 prosenttia on köyhiä kohtaan vihamielisiä, sävyltään vähätteleviä tai ylimielisiä. Joukossa on niitä, jotka eivät ymmärrä, mitä köyhyys oikeasti on, ja osa heistä jopa kieltää köyhyyden olemassaolon Suomessa."

Nyt voidaan havaita, että tutkimuksella on mitattu mm. myötätunnon tuntemista. Se, minkäasteista syyllisyyttä varakas mieltää köyhällä olevan tilanteeseensa ja se, onko sitä mitattu, jää hieman avoimeksi.

Edelleenkään ei siis ole tutkimustuloksin osoitettu, että varakkaat olisivat myötätuntoisia köyhiä kohtaan. Tutkimus ei tue sellaista, joten mainittuun tutkimustulokseen tukeutuen niin ei voi väittää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Esitit väitteen tutkimuksen tuloksista kolme varttia ennen kuin blogisti kertoi meille mistä oli tietonsa poiminut. Edelleen ei ole kerrottu mistä tutkimuksesta on kyse, joten en osaa ottaa kantaa siihen oliko väitteesi tosi vai väärä. Tuntuu kuitenkin kritiikki valuvan kuin vesi hanhen selästä, joten jätetään asia tähän.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #51

Tiedät itsekin, ettei kellonajalla ole tässä asiassa mitään merkitystä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #61

Nimenomaan tiedän, että sillä on merkitystä. Esitit väitteen tutkimuksen sisällöstä, tietämättä mistä tutkimuksesta oli kyse. Sillä ei siis ole mitään väliä, mitä tutkimus itse asiassa tukee. Teit saman virheen, mistä kritisoit Korhosta.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #62

Väärin. En esittänyt mitään väitettä siitä, mitä tutkimus tukee. Ainoastaan siitä, mitä se ei tue yksittäisen tuloksen ulkopuolella.

Tämä on yksinkertainen päättelytehtävä. Jos tiedetään, että 25% joukosta A kuuluu joukkoon X, mutta ei muuta, ei sillä perusteella voi vetää johtopäätöstä, että loput 75% joukosta A kuuluu joukkoon Y. Voivat kuuluakin, mutta se pitää todistaa muuten.

Minulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää, mitä tarkoitat. Tilanne näyttää olevan päinvastainen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

Esitit, että tutkimus ei tue Korhosen tulkintaa. Se saattaa olla totta ja onkin todennäköisesti sitä. Pointtini oli, että emme tienneet asiasta yhtään mitään, kun esitit väitteesi. Kuten itsekin toteat, 75% voivat kuulua esitettyyn ryhmään. Sinä kuitenkin esitit väitteen että tutkimus ei sellaista johtopäätöstä tue.

Esittämääsi väitteen paikkansapitävyyteen en osaa ottaa kantaa, kun en ole edelleenkään tutustunut tutkimukseen. Esittäessäsi väitteen et kuitenkaan sinäkään tuntenut tutkimusta, tai mitä se "ei tue". Yksinkertainen päättelytehtävä on hyvä ja korrekti kuvaus sille, mistä väittelemme. Virheesi on täysin identtinen Korhosen tekemään. Hän vain esitti perusteettoman positiivisen väitteen ja sinä negatiivisen. Kummallekaan ei ollut katetta, kun ne esitettiin.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #66

No siehä sälli olet kun et millään tahdo myöntää, ettei ne varakkaat nyt vaan ole erityisen myötätuntoisia köyhiä kohtaan. Se lähestulkoon tiedettiin ilman Hesarin tutkimuksiakin.

Nyt on jo pakko kysyä, mistä lähteestä tämä ikävä inttäminen pulppuaa? Ilmaisen vähänkin sympatiaa köyhille ja työttömille, niin jo on nuoret miehet (parhaassa iässään, yhteiskunnan vahvimmassa asemassa olevat) kilvan julistamassa, että köyhät on valeköyhiä ja aina on varaa yhteen tietokoneeseen.

Ei ne tavalliset tikkaset tule ovelle veroja kiristämään eivätkä pyydä rahaa pikkuvarakkailta suoraan, vaikka joku harva saattaa Selänteeltä tai lottovoittajilta kirjeitse pyytääkin.

Varakkaita ei ole aikomus syyllistää. Oikeus sosiaaliturvaan on Suomessa kuitenkin edelleen perustuslaillinen oikeus ja sitä on lupa puolustaa.

Ei ainoa vaihtoehto valtion budjetin sisällä ole se, että ansiotuloverotus nousee. Kysykää Osmo Soininvaaralta, jos ette minua usko.

Ettehän vaan kuulu vihamielisesti köyhiin suhtautuvien joukkoon mutta ilman huomattavaa varallisuutta takana, ettehän? Silloinhan te vastustaisitte tulonsiirtoja erittäin suurituloisilta erittäin pienituloisille ilman, että teillä olisi varsinaisesti siinä mitään voitettavaa tai hävittävää. Sepä vasta olisikin rumaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #67

Miksi olet saanut käsityksen että uskoisin varakkaiden olevan myötätuntoisia köyhiä kohtaan? Minähän olen nimenomaan tässä keskusteluketjussa ilmaissut, että uskon heidän ennemminkin olevan häikäilemättömiä ja itsekkäitä, kuin myötätuntoisia. Kyseenalaistin vain syyn ja seurauksen.

Meidän väittelymme kohde on vain väitteesi siitä, ettei blogistin viittaama tutkimus tue Korhosen väitettä. Se väite oli yhtä väärä, kuin Korhosen esittämä, että tutkimuksen mukaan varakkaat symppaisivat köyhiä. Kummallakaan ei ollut tietoa siitä, mitä tutkimus kertoo muiden 75%:n varakkaiden suhtautumisesta.

Kiitos kohteliaisuudesta, harvoin sitä enää nuoreksi kehutaan.

En oikein miellä miten suhtautumiseni olisi keskustelun kannalta relevantti, mutta suhtaudun tasapuolisen vihamielisesti ihmisiin, varallisuudesta riippumattta.

p.s. Sekoitat jälleen termejä. Vaikka olisin varaton, voi tulonsiirto suurituloiselta kuitenkin kirpaista kovasti. Yhtälailla voin olla hyvin varakas, eikä suurituloiselta otettava tulonsiirto välttämättä kosketa mitenkään.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila Vastaus kommenttiin #68

"... Vihamielisesti ihmisiin..."
Pidin tästä, oikeasti :) Epäselvää on enää, tarkoititko riippumatta omasta vai toisten varallisuudesta. Molemmista?

-Suuret asiat saavat mennä miten tahansa, mutta pienissä olen kyllä tarkkana-

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Täytyy muistaa, että rahatalouden eräs perusominaisuus on se, että köyhiä tulee aina olemaan. Köyhyyskysymystä ei voida koskaan täysin ratkaista rahatalousjärjestelmissä ekhä jossain muissa talousjärjestelmissä, jossa vaihdonvälinen ei sisällä ns. luottamusta.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Se, että onko köyhyys ihmisen oma vika... Vika on ehkä väärä sana kuvaamaan sitä, mutta kyllä useammin kuin ei köyhyyden syy johtuu ihmisestä itsestään. Monella ei vain ole tarvittavia ominaisuuksia menestymiseen tässä yhteiskunnassa. Monen ihmisen potentiaali on toimeentulotukiköyhyyden ja matalapalkka-alojen välillä, ja automaation kehittyessä matalapalkka-alojen työpaikat vähenevät entisestään.

Sitten on tietysti myös ihan puhtaasti laiskoja ihmisiä, ja toisaalta mielenterveysongelmiin tai muihin sairauksiin sairastuneita ihmisiä, jotka eivät kykene toimimaan yhteiskunnassa.

Toki joillakin on voinut käydä ihan puhtaasti huonoa tuuriakin.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

yleensä se meneekin että paska t
tuuri jatkuu liian pitkäön jolloin iskee masennus ja muut sairaudet. ja sit ollaankiin jo syksykierteessä...

ihmisiä kun pitäisi silloin auttaa kun huono tuuri vaan jatkuu. mutta ei sellaista tämä hallitus ainakaan tee.. päin vastoin huono tuurin aikaan ihmistö potkotaan vain päähän kaikenmaailman aktiivimalleilla.

Käyttäjän JereViikari kuva
Jere Viikari

"Köyhyys on yhtä vähän ihmisen oma syy kuin vauraaseen perheeseen syntyminen on ihmisen oma ansio, vaikka vauras mielellään ajattelisi, että on ihan itse ansainnut oman vaurautensa."

Väite pitää sisällään mielenkiintoisen seikan, ettei omilla ansioilla - syntymättä vauraaseen perheeseen - ole myöskään ansainnut vaurauttansa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuo lienee täysin linjassa blogistin kannattaman ideologian kanssa.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Isoisäni määritteli kerran asian näin: "Vaikka olist kuinka ahkera ja älykäs, se ei välttämättä tuo elämääsi menestymistä, vaan aina tarvitaan hiukan onnea!" Nämä olivat kuolevan vanhan miehen ohjeita meille nuorille.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ja jos tämän köyhyys-/rikkauskysymyksen asettaan biologiseen kontekstiin niin silloin asia voidaan hyvin määritellä seuraavasti.
Yksilön syntyminen on aina sattuman summa, mutta sitä määrittää ja määrää aina ns. itusolulinja (kaikki sukupolvet taaksepäin ja teoreettiset tulevaisuudessa). Suurella todennäköisyydellä jossain maantieteellisessä paikassa syntynyt on suurella todennäköisyydellä sen alueen paikallisten itusoluratojen tuotos vielä tänäkin päivänä vaikka ihmiset liikkuvat paljon. Ei ole mitään haikaraa, joka ottaa eetteristä henkisen olennon ja sijoittaa sen ns. homokulukseen. Sukusolulinja määrittää niistä miljoonista vaihtoehdoista sattuman kautta sen, joka sitten syntyy tänne. Tällä tavalla suvullisella lisääntymisellä on merkittävä rooli ihmisyksilön elämänhistoriassa.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

"Ihmiset, jotka eivät ole koskaan olleet köyhiä tai joilla ei ole kosketuspintaa köyhyyteen voivat pahimmillaan kuvitella, että köyhät ovat tehneet jotain väärin tai köyhyys olisi ihmisen oma vika."

Protestanttisen kristinuskon kalvinistisessa suuntauksessa, johon esimerkiksi perinteinen amerikkalainen ajattelu ns. puritanismin kautta hyvin vahvasti perustuu, ajatellaan kutakuinkin juuri noin. Siis, että menestys maailmassa on merkki Herran suosiosta ja kääntäen köyhyys taas synnistä ja kadotuksesta. Sosialistinen työväenliike onkin USA:ssa jäänyt marginaaliin, koska sen sanoma on perustavalla tavalla vastoin amerikkalaisten perinnäistä tapaa hahmottaa asiat.

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

2010-2011 elin työmarkkinatuen ja kokouspalkkioiden varassa.
Pärjäsin, kun priorisoin asioita.
Kulutin vähemmän enkä kokenut olevani erityisen köyhä, en edes käynyt leipäjonossa tai kaivanut roskiksia.

Tietysti luovun sen aikana autosta, ja ravintolassa syömisestä luovuin kokonaan.

Olen nähnyt ihan oikeasti köyhiä maailmassa, suomessa on sen verran hyvä tilanne, että ei juuri kukaan on oikeasti köyhä.

Nykyään on vaan hirveä määrä marisijoita, 70 luvulla ihmiset olivat täällä tyytyväisempi.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Niin, kaikki me kai synnytään alastomina ja samoilla mahdollisuuksilla, toisilla hieman paremmat ja toisilla huonommat. Perus taitaa kuitenkin johtua ennimmilään omasta itsestä, tahdosta ja halusta onnistua ja pärjätä, eikä antaa periksi. Jack Ma tiivistää asian jotenkin hyvin. Kyllä se on laiskan ja köyhänkin katsottava peiliin. https://www.youtube.com/watch?v=48A-VTJt3eM

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kaikki rikkaat eivät ole sen onnistuneempia ihmisinä kuin köyhät.
Rikkaiden luovuutta vaan harvemmin peräänkuulutetaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi varakkuus olisi ihmisenä onnistumisen mittari? Suurin osa meistä priorisoi muita asioita kuin varallisuutta heti kun on saavuttanut mukavan elintason.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #19

Siksi että se on osa kulttuurimme mytologiaa. Jos se kokonaan romutetaan esim sellaisella retoriikalla mitä korhoset ja pylkkäset ja välillä stenbäckit harjoittavat ollaan taas pian sisällissodassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

Yllättävä näkökulma. yleensä nimenomaan esitetään että taloudellinen eriarvoisuus olisi ongelma. Sehän on ongelma vain jos nähdään varakkuus jonkinlaisena itseisarvona tai onnistumisen mittana. Esitätkö siis että jos varakkuus ei olekaan onnistumisen mitta ja taloudellinen eriarvoisuus muuttuu merkityksettömäksi, on vaarana sisällissota? Mikä tuossa sodassa olisi kiistan aihe?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #41

Varakkuus nähdään onneen velvoittavana ja hyvä niin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #42
Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #45

Vähän harittaa.
Haen takaa että varakkuuden pitäisi velvoittaa suurempiin hyveisiin kuin köyhyyden. Olen vaan sitä mieltä.
Minusta on ihmeellistä ettei varakkaiden tarvitse nykyään mitään.
Minusta varakkaat eivät osoita kiitollisuutta siitä että saavat samat sosiaalietuudet infrat ja peruskoulut jne kuin varattomat. Liikkeelä on paljon kutistuneita varakkaita jotka eivät suorita tarpeeksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #46

Saat olla mitä mieltä haluat. Minä taas olen sitä mieltä, ettei varakkaan tarvitse olla yhtään sen kiitollisempi kuin varattomankaan, että tarjotaan samat etuudet. Jos jonkun kuuluisi olle erityisen kiitollinen, niin sitten kai niiden joille asia muuten olisi ulottumattomissa. Minulle kelpaa kuitenkin yhtäläinen kiitollisuus tai vaikka kiittämättömyyskin.

Jälkimmäistä voisi olla vaikka että lahjakas jättää korkeakoulutuksen väliin, koska samaistuu työväenluokkaan, tai että korkeasti koulutettu vapaaehtoisesti heittäytyy elämäntaiteilijaksi. En kuitenkaan moiti heitä, koska mielestäni yksilönvapaus on suurempi hyve, kuin yhteisön taludellinen optimointi. Olen siis diametraalisesti vastakkaista mieltä kuin vaikkapa Lassila, joka kirjoitti yhteiskunnan seulovan lahjakkuuksia ja nostavan heidät asemaansa. Minä uskon yksilöiden kiipeävän sinne. Toiset matalammalta ja toiset korkeammalta. Osa kiipeää jopa alaspäin, mutta sekin on heidän vapautensa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #57

Ok. Mutta enemmän tämän palstan perustaneen Herlinin tapaisia entrepenöörejä voisi saada jos varakkaiden parissa leviäisi muitakin harrastuksia kuin vasemmiston haukkuminen.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Niin todellisuudessa ainoa objektiivinen mittari onnistumiselle elämässä on se, että onko saanut jälkeläisiä vai ei, ja onko pystynyt kasvattamaan omista jälkeläisistä sellaisia aikuisia ihmisiä jotka saavat omia jälkeläisiä.

Mikäli näin ei tapahdu, hieman subjektiivisempi mittari on se, että onko pystynyt jättämään jälkeensä jotain sellaista, mikä hyödyttää muuten tulevia sukupolvia.

Rahalla ei sinänsä ole mitään tekemistä onnistumisen kanssa. Etenkin kun länsimaissa rikkaat saavat keskimäärin vähemmän lapsia kuin köyhät.

Käyttäjän MariHakkala kuva
Mari Mattila

Video oli ajatuksia herättävä! Se odottaminen - Jack Ma sanoo, että köyhien elämä menee odotukseen, ja siinä voi olla perää. Odotetaan, että hallitus tekee päätöksen, joka muuttaa kaiken, odotetaan tukipäätöksiä, kursseja ja aktivontitoimenpiteitä, vuokranmaksupäivää, rikkaitten köyhtymistä, sitä työtarjousta, jonka pystyy ottamaan vastaan ja empatiaa. Kun joutuu odottamaan sitä ratkaisevaa päätöstä ulkopuolelta, voimatta itse vaikuttaa, pettyy usein. Toinen hyvä kohta oli se, miten keskustelu käy: esimerkinomaisesti Jack Ma sanoi ehdotuksen toisensa perään, mitä köyhä voisi tehdä ja vastaus oli aina: juu, mutta en pysty/en osaa/ei ole rahaa/jne. Eli esitettiin mahdollisuuksia ja vastattiin ei, ei mahdollista. Jos sitten kysyy: no mitä sitten pystyt/osaat tehdä, siihen ei saa vastausta. Kun lukee keskusteluja, havaitsee, että joo, näin se menee. Sitä sanoo Eric Berne peliksi "kyllä, mutta ei". Tunnemme kaikki taitavia pelaajia, jotka valittavat ongelmiaan ja jos erehdyt ehdottamaan ratkaisuja, vastaus on aina muotoa: niin, mutta kun ei ole/en pysty/ei voi. Kiitos tästä jaosta, miettimistä ukkosen ajaksi

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Väitätkö esimerkiksi mielenterveysongelmien johtuvan siitä, että ihmiseltä puuttuu "tahto ja halu onnistua ja pärjätä"?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Linkkisi vie HS:n maksumuurin taakse. Kertoisitko tutkimuksen nimen ja julkaisijan, niin voin hakea netistä?

Taneli Tikka

Valtaosa tästä ns. "koski-kohusta" on aikamoista asioiden yksinkertaistamista ja ohipuhumista.

Ihan kuin ei olisi olemassa useita ihmisiä ketkä ovat syntyneet todella vaikeisiin lähtökohtiin. Onni ei ole elämässä paljoa ollut läsnä lapsuudessa ja nuoruudessa. Köyhyys, syrjintä ja vastoinkäymiset ovat tuttuja. Tästä huolimatta henkilöt ovat omalla ansiollaan ja kovalla työllä sieltä nousseet. Siitä huolimatta että on ollut vaikeaa, uhrauksia, itkua, kovaa työtä, hikoilua, uupumusta, ahdistusta, epäonnistumista, jne kerta toisensa jälkeen sitkeästi puskettu ja omilla ansioilla, omilla teoilla, omilla valinnoilla sieltä noustu vastoin olosuhteita.

On todella kylmää ja typerää dumata tälläiset ihmiset maanrakoon vetämällä raaka yleistys siihen että kaikki menestys olisi synnynnäisten olosuhteiden ja onnen ansiota. Ei ole. Ja tästä on todisteita, ihmiskohtaloita ja tarinoita paljon.

Keskuudessamme on ihmisiä jotka ovat esim ulkomaalaistaustaisia, avioeroperheestä jossa alkoholismia ja perheväkivaltaa, köyhyyteen syntyneitä, toimeentulotuella eläneitä, syntyneitä sukuun jossa ei ole korkeakoulutettuja tai voimavaroja tukea hankalissa lähtökohdissa olevaa lasta -- ja tästä kaikesta huolimatta löytyy henkilöitä jotka noista lähtökohdista aloittaneina ovat nyt omien ansioidensa ja kovan työn ansiosta miljonäärejä, kokonaisia ja terveitä tasapainoisia ihmisiä joilla on elämä kunnossa. Tämä fakta pitää muistaa ja omilla ansioillaan menestyneitä pitää kohottaa eikä dumata yleistämällä heidän menestyksensä onnekkuuden piikkiin kun se ei sitä selvästikään ole.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Olen samaa mieltä että mentaliteetit ovat tärkeitä.
Luulen että kyseinen haastattelu riepoo koska Koski tuntui hieman sokealta tämän toisen ihmistyypin rinnalla.
Mielellämme näkisimme toisenlaisen asetelman.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Vaikeisiin olisuhteisiin syntynyt voi pärjätä, jos omaa perinnöllisiä avuja kuten korkean ÄO:n ja luontaisen ahkeruuden/tunnollisuuden. Myös muut lahjat kuten hyvä ulkonäkö ja sosiaalinen äly ovat avuksi.

Jos on perhe- ja geenilotossa saanut huonon sattuman, ovat mahdollisuudet nykymaailmassa alhaiset. USA:n armeija ei rekrytoi ihmisiä, joiden ÄO on alle 83, koska kokemuksen mukaan heille ei löydy mitään tehtävää, missä he pärjäisivät. Nyky-yhteiskunta muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, jolloin selviytyminen vaatii entistä enemmän ÄO:ta ja muita synnynnäisiä ominaisuuksia.

Kiina saattaa olla ensimmäinen valtio, joka sallii laajamittaisen ihmisen heenimanipulaation mm. näiden ongelmien johdosta.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Kuten Erno Paasillan aikoinaan totesi Maarit Tastulan haastattelussa: Itseoppinut on ainoa oppinut, muut ovat opetettuja apinoita. Tästä voi vääntää version: Vain itse eletty elämä on ainoa oikea kokemus/elämä, muut ovat kuviteltuja spekulaatioista. Näitä spekulaatioita saa päivittäin kuulla erinäisitä suista. Kysyin kerran äidiltäni hänen elämästään: " haluaisitko muuttaa jotain asiaa eletystä elämästä, jos saisit?" Pelkällä kansakoulun sivistyksellä hän totesi: "en voi katua mitään tehtyä tai tekemätöntä, eikä haaveilla siitä, että jos olisin tehnyt toisin niin olisi asiat sillä ja sillä tavalla. Vain eletty elämä on ainoa aitoa elämä (koska vain eletty on koettu ja tiedän millainen se on), en voi tietää millaiseksi asiat olisivat menneet niissä muissa, jos olisin tehnyt silloin ja silloin toisin".

Kokemuksen määrä ei jalosta ihmistä paremmaksi, jollei ole löytänyt siitä jotain selvää ydintä.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Köyhyyden perussyy on se, että joillakin on vain liian vähän rahaa. Tilanne on korjattavissa luomalla sellainen järjestelmä, jossa sitä rahaa liikkuisi kaikille tahoille.

Henry Ford piti aikanaan tärkeänä, että työntekijöillä on sellainen palkka että he pystyvät ostamaan noita Fordeja. Muuten olisi koko liiketoiminnan pohja romahtanut. Siinä on kiteytetty koko markkinatalouden idea.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Tai sitten luovumme rahasta vaihdonvälineenä ja luomme uuden talousjärjestelmän ilman rahatalouden perusongelmia.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Me olemme luomassa uutta talousjärjestelmää; juuri siitä tässä kaikessa on kyse. Uusi merkantilismi, jossa ostotaa ja myydä voin vain ne jotka ovat vapausihanteella ostettu orjiksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #59

Miten vapausihanteella voi ostaa orjia? Kuulostaa oksymoronilta.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Se on ainakin varmaa, ettei ketään köyhää hyödytä olla katkera niille, joilla on rahaa.

Sen myönnän, että yhteiskunnassamme on alati kasvava joukko ihmisiä, joiden tie keskiluokkaiseen elämään - saati sitä mehevämpään lifestailiin - on auttamatta noussut pystyyn. Tälle ei voida mitään, koska mitään yksinkertaista ratkaisua köyhyyden kaltaisen monimuuttujaongelman osalta ei ole olemassa. Hyväksynnän kautta rauhaan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kliinisen psykologin Jordan Petersonin mukaan menestystä työelämässä parhaiten ennakoivat ominaisuudet ovat ÄO, tunnollisuus ja alhainen neuroottisuus, jotka ovat synnynnäisiä ominaisuuksia. ÄO:lle ei voi tehdä mitään. Tunnollisuuden puutteeseen voi jonkin verran vaikuttaa tiedostamalla ja kasvatuksella, mutta sekin on paljolti syntymässä annettua.

Toki olosuhteet vaikuttavat paljon myös. Helpompaa pärjätä, jos syntyy varakkaseen, koulutettuun perheeseen kuin syntyä moniongelmaiseen perheeseen.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Sinä tuot esiin tätä ÄO:ta. Ei älykkyydellä ole mitään merkitystä, jollei sitä osaa järkevästi käyttää.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

En minä väitä, vaan Jordan Peterson väittää, ja hän väittää väitteensä perustuvan tutkimusdataan.

"Ei älykkyydellä ole mitään merkitystä, jollei sitä osaa järkevästi käyttää."

Pitää paikkansa. Jos on patalaiska tai kärsii pahoista keskittymisvaikeuksista, ei ÄO riitä. Myös jos on antisosiaalinen tai mielenterveysongelmainen ihminen, voi olla vaikeuksia työelämässä. Liian alhainen ÄO kuitenkin heikentää omaksumiskykyä, ja voi tulla esteeksi yhä useammassa nykyajan työssä.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Lampelto: " Kliinisen psykologin Jordan Petersonin mukaan menestystä työelämässä parhaiten ennakoivat ominaisuudet ovat ÄO, tunnollisuus ja alhainen neuroottisuus, jotka ovat synnynnäisiä ominaisuuksia. ÄO:lle ei voi tehdä mitään. Tunnollisuuden puutteeseen voi jonkin verran vaikuttaa tiedostamalla ja kasvatuksella, mutta sekin on paljolti syntymässä annettua.

Toki olosuhteet vaikuttavat paljon myös. Helpompaa pärjätä, jos syntyy varakkaseen, koulutettuun perheeseen kuin syntyä moniongelmaiseen perheeseen. "

Olet väärässä. ÄO ei ole geneettisesti perinnöllistä, paitsi ehkä joissakin alimmisssa tapauksissa, jos ne johtuvat perinnöllisistä sairauksista ja poikkeamista, eikä ÄO:lla keskimääräisestä ylöspäin ole miään merkitystä muille asioille.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykky...

"Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!

Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi teknisen omi- naisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellutusalaa on Helsingin ylipoiston ”psy- kologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityisesti ”älykkyystut- kimukseen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkittavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.

Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkitta- van ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo.

Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavassa lajin yksilöiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristössä: saman männynsiemenkannan selluloosakuidun pituuden heritabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa.

Heritabiliteetti EI nimittäin väitä,että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEENISTÄ,eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suh-teessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta mitään ehdotonta ylipäätään.

Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen,mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua kyseisessä populaatiossa, eli sitä ei voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua, että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö, jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabili- teetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen ettei ympäristö- kään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri.

Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riip- pumatta mistään "biologiasta" (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symboli- kielen kommunikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty "älykkyys" on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi "aivojen"!) ominaisuus!

Joku saattaa katsoa, että minä vain "jauhan paskaa" ja ”omia luulojani muiden luulemisis- ta”, miten he muka "saattaisivat käsittää väärin" kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistettavalta (mm. tämän takia?) keskustelupalstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissä.

Noista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin.

Ei voi kuin kysyä, että millaisia tumpeloita ja poropeukaloita ne TAVALLISET RIVIPRO- FESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin "huippu"...!

Mutta asiaan: ohessa keskustellaan oppimisen neurofysiologiasta niillä tiedoilla kuin kunkin keskustelijan saatavissa netissä ja esimerkiksi omassa kirjahyllyssä löytyy. Olen koonnut keskustelun niin, että olen ottanut siihen kaikki ne viestit, jossa esiintyy sana ”heritabilitetti” eri muodoissaan ja sitä tai sillä kommentoidaan jotakin. Muilta osin olen saattanut lyhentää viestejä. Viestien otsikoissa esiintyviä ehkä oudohkoja termejä kuten emergenssi ja jaettu intentio, keskustelun alkuperäisiä aiheita, käsittelen muissa kirjoituksessani tuon saman sivuston aineistojen pohjalta.

Edelleen haluan todeta, että testeiilä määritellyn 'älykkyyden' ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. (Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia.) Keskellä on epäilemättä mukavinta tai ainakin laajinta ym- märrystä... Olenkin kuullut sanottavan, että "vitsi on kuulijan korvassa". Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakuilta kuulijoilta fiu ja joitakuita kolmansia raivostuttaa.

Yksi asia johon huomioni kiinnittyi, kun eilisestä "Älykkyyden päivästä" viime yön yöradi- ossa ohi mennen kerran tiedotettiin, oli, että siellä mainittiin Mensan senhetkinen jäsenek- sipääsypistemäärä. En tiedä, ovatko skaalat muuttuneet entistä ajoista. Vaatimustaso tiettyyn pistemäärään nousee koko ajan siinä mielessä, että jos nykyisten vastausten joukkoon skaalataan vaikkapa 50-luvun vastauksia, niillä saa nykyään noin 10 pongoa vähemmän, kuin niillä on saanut silloin (Flynnin efekti). Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, se pistemäärä on laskenut vaikkapa 60-70-luvuilla edellytetystä.

... "

Käyttäjän PetriLavonen kuva
Petri Lavonen

Hienoa ajattelua Kamal. Mutta et pohtinut sitä toista puolta ja tuomitset. Voisiko Koski olla oikeassa ja omistaa myös tunteita?

anita frisk

Köyhyyttä taitaa olla aika mahdotonta euroissa määritellä, koska se on osalla ihmisistä subjektiivinen tunne. Toinen tuntee samalla summalla tulevansa ihan ok toimeen ja toinen vaipuneensa syvälle köyhyyteen. Lapset ja nuoret ovat ihanan rehellisesti määritelleet köyhyyden: se on sitä ettei meillä ole kaikkia uusia puhelimia, oikeita vaatteita ja varaa harrastuksiin ja ulkona syömiseen ja ulkomaanmatkoihin ja sitten meitä kiusataan. - Hesarissa on usein näitä perheköyhyysjuttuja, melko hyytävää luettavaa ihmisten vaatimuksista yhteiskunnalle.

Koska vihreät ovat ratkaisukeskeinen puolue, kannattaa muistaa Outi Alanko-Kahiluodon kuuluisat sanat Iltalehden blogissa: "Jos köyhille annetaan lisää rahaa, ne ei enää ole köyhiä"! Ja jos rikkailta otetaan pois rahaa, ne ei enää ole rikkaita eli kaikki ovat taloudellisesti tasa-arvoisia?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kysymys: Jos suurituloisimmalta kvartiililta otetaan niin paljon, että kaikille muille voidaan antaa 1000 € kuussa lisää, kuinka moni nousee pois köyhyydestä?

Vastaus: Käyttämämme köyhyysmääritelmän mukaan ei yksikään!

Vesa Kaitera

Toni Pihkola kirjoitti: "Se, että onko köyhyys ihmisen oma vika... Vika on ehkä väärä sana kuvaamaan sitä, mutta kyllä useammin kuin ei köyhyyden syy johtuu ihmisestä itsestään. Monella ei vain ole tarvittavia ominaisuuksia menestymiseen tässä yhteiskunnassa. Monen ihmisen potentiaali on toimeentulotukiköyhyyden ja matalapalkka-alojen välillä, ja automaation kehittyessä matalapalkka-alojen työpaikat vähenevät entisestään."

Olen samaa mieltä. Osa meistä ei ole sillä tavalla lahjakas, että hän työllistyisi pysyvästi vapailla markkinoilla. Hänellä voi toki olla jotakin muuta lahjakkuutta, mutta sillä ei välttämätä tässä yhteiskunnassa saa elantoa. Sitten ovat periaatteessa riittävän lahjakkaat, joita joko puuttuu itsekontrollia tai yhteistyökykyä tai molempia. Joillakin voi olla kodin perintönä kielteisiä arvoja ja asenteita, jotka vaikeuttavat täyden potentiaalin käyttöönottoa. Suomessa pärjäävät sellaiset, jotka ovat myönteisesti ajattelevia, toisiin luottavia, ulospäinsuuntautuneita ja asiat loppuun asti saavia. Menestys tulee positiivisuuden ja tulosten kautta, ei jälkijättöisesti jäkättämällä.

Vesa Kaitera

Taneli Tikka kirjoitti: "Keskuudessamme on ihmisiä jotka ovat esim ulkomaalaistaustaisia, avioeroperheestä jossa alkoholismia ja perheväkivaltaa, köyhyyteen syntyneitä, toimeentulotuella eläneitä, syntyneitä sukuun jossa ei ole korkeakoulutettuja tai voimavaroja tukea hankalissa lähtökohdissa olevaa lasta -- ja tästä kaikesta huolimatta löytyy henkilöitä jotka noista lähtökohdista aloittaneina ovat nyt omien ansioidensa ja kovan työn ansiosta miljonäärejä, kokonaisia ja terveitä tasapainoisia ihmisiä joilla on elämä kunnossa. Tämä fakta pitää muistaa ja omilla ansioillaan menestyneitä pitää kohottaa eikä dumata yleistämällä heidän menestyksensä onnekkuuden piikkiin kun se ei sitä selvästikään ole."

Minulla on samanlainen käsitys tästä asiasta. Koska olen toiminut Kokoomuksessa liki puoli vuosisataa, niin moni self-made-man ja miksei nainenkin on tullut tutuksi. Puhun siis niistä, jotka eivät olleet syntyneet kultalusikka suussa. Melko moni näistä oli alkujaan köyhistä oloista ja osa rikkinäisistä kodeista. Alkoholismiakin oli tavattu vanhemmisssa. Muttei enää niissä, jotka olivat todella menestyneitä. Heillä ei ilmeisesti ollut tarvetta hukuttaa ongelmiaan viinaan. Suurella osalla menestyjistä oli ollut jossakin vaiheessa talousongelmia. Koska rikastumiseen tarvitaan välttämättä riskinottoa, niin joskus tuo riski sitten toteutui järeimmällä mahdollisella tavalla, ja käytännössä koko omaisuus katosi. Mutta menestyjälle tämä oli vain uusi haaste. Hän otti lainaa, teki joitakin älykkäistä ratkaisuja ja muutaman vuoden päästä hän oli taas asemassa, jota useat kadehtivat. Hän saattoi olla onnekaskin, mutta sanotaanko niin, että hän järjesti itsensä paljon keskivertokansalaista useammin tilanteeseen, jossa hän saattoi olla onnekas. Omien vahvuuksien hyvä tunteminen, vankkumaton itseluottamus, taitava verkostoituminen, sitkeys ja tulevien tilanteiden ennalta aavistaminen auttavat pitkälle. Älykkyydestä on etua, mutteivat useimmat menestyjistä olleet huippuälykkäitä. Sen sijaan he olivat viisaita. Älykäs tunnetusti selviää tilanteesta, johon viisas ei olisi koskaan joutunutkaan.

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Höh, omilla ansioillahan sitä vauraaksi voi tulla. Mutta usein on myös niin, että vauraus PERIYTYY, kuten KÖYHYYSKIN. Ja kyllähän ei maailmassa tarvisisi olla niin hurjia vaurauseroja,wahlroosisia individaaleja, ikäänkuin RAHA olisi se autuaaksitekevä. Hyväosaisissa "paremmissa piireissä" voi olla paljonkin vinksahtaneita, häiriintyneitä jne. rahakkuudessaan - ihmisyydessään. Satu Lassila puhuu oikein ja terävästi KÄRSIMYKSESTÄ. Asia on juuri niin, siis ainakin minun mielestäni.

Ihmisyyttä on tarkattava, ettei se lipsu. Ryysyistä rikkauteen tietty voi nousta. MUTTA mitä ihanaa siinäkin on - voi voi!

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila

Kaikki kunnia ahkerille ja yrittelijäille suomalaisille. Omien ansioiden painottaminen on kuitenkin liiallista silloin, kun ei samanaikaisesti tunnusteta yhteiskunnan ja sen muiden jäsenten osuutta omaan menestykseen.
Peräänkuulutan tätä erityisesti korkeasti koulutettujen kohdalla, jotka ovat saaneet kalliin koulutuksen ilmaiseksi yhteiskunnalta.

Yhteiskunta on "seulonut" joukostaan ne, joihin panostetaan erityisen paljon, jotta heille myös enemmän vastuuta voidaan joukkueessa sälyttää.

Havainnollistan tätä seuraavasti:
Päiväkodista lähtien läpi koko koulutien sinulla on ilmainen maito ja ateria, koska joku meni aamulla navettaan tai tehtaaseen valmistaakseen sen sinulle. Opettajat katsoivat perääsi ja opettivat, tukivat ja kannustivat sinua eteenpäin opintiellä. Bussi- tai taksikuski vei sinua ehkä aamuin illoin kouluun. Opintojasi tuettiin rahallisesti suoraan ja ehkä myös valtion eli muiden suomalaisten takaamalla opintolainalla.

Tätä panostusta vastaavasti he, joilla ei ollut mahdollisuutta lukea lääkäriksi tai varatuomariksi odottavat, että kun polvet ja selkä ovat menneet 40-vuotisen raatamisen jälkeen maatilalla, kaupassa, rakennuksilla tai koulun keittiössä, he saavat sinulta apua - että sinä muistat heidät.

En tarkoita lääkäreiden ammattikuntaa erityisesti. Käytän sitä esimerkkinä vain siksi, että tavallisen kansalaisen arjessa hiukkaskiihdyttämö ei ole yhtä lähellä. Kaikilla aloilla on kuitenkin sama koulutuksen tuoman erityisen yhteiskunnallisen vastuunkannon odotus.

Ne, jotka koulutiesi turvasivat ja kustansivat, ovat nyt vanhoja. He ovat syystäkin pettyneitä, jos sinä käytätkin saamaasi koulutusta heitä vastaan. Mietit kuumeisesti, millä pykälällä saadaan tapaturmavakuutuksen ansionmenetyskorvaus evättyä tai kansalaisaloite torpattua.

He tulevat suorastaan vihaisiksi, kun sinä ilmoitat, että köyhyys on omaa syytä, olet haluton antamaan almuja ja haluton nostamaan veroastetta köyhien kärsimystä poistaaksesi.

Olet itse ansainnut rahasi ja verosi maksanut. Jos ei eläke riitä ruokaan, niin ei se ole sinun vikasi, vaan eduskunnan. Kuitenkin, vaikka et suoranaisesti osallistu köyhyyden syventämispäätösten tekemiseen, sallit sen. Joko et äänestä lainkaan tai äänestät niitä, jotka pitävät asiat ennallaan. Olet siis myötäilijä, jasägare.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Olemm palaamassa järjestelmään, jota voisi kutsua Babylonin järjestelmäski. Sen jälkeen tulivat järjestelmän keskuksiksi, kukin vuorollaan, Meedia-Persia, Kreikka ja Rooma.

Nyt on EU:n vuoro ja sen takana hääräävien UMJ:lle tietä tasoittavien tahojen. Uuusi merkantilismi on oven takana. Se on sellainen, jossa 99% orjia, kuten te ... teette juuri niin kuin on määritelty - ostatte ja myytte, kunhan vain olette uskollisia orjia. Orjia kuten Susanna Koski tai kuka muu tahansa.

Ikävää on, että uuteen merkantilismiin ei päästä kivuttomasti. Ensin on tuhottava kansallisvaltiot ja niiden kansalaiset alistettava; sitten tulee kunkin vuoro omalla jallaan.

Suomi joka on todellisuudessa itsenäisenä valtiona jo menettänyt oikeutensa EU:lle ja sen takana häärääville pankki- ja korporaatioille ei voi tilanteelle mitään.

Mitä pitäisi sanoa Koskelle, ei mitään, sillä hänelläkään ei ollut mitään sanottavaa muuta kuin tukea niitä ajatuksia ja sitä todellisuutta missä me nyt elämme.

Rakastakaa itsenne ja toisenne vapaaksi tästä rahan jumalan palvonnasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset