Kamal Palani Jafi Päivystävä demari, joka on vapaa-ajattelija, aktivisti ja ääridemokraatti.

Kansa valitsi puolueettomuuden, tasa-arvon ja rauhan tien

Presidenttivaaleissa kaikki ehdokkaat paitsi Nils Trovalds olivat sitä mieltä, ettei Suomella ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä. Asiaa suoristaen natovastaisuus sai 98% äänistä. Kansa halusi pysyä jatkossakin sotilasliittojen ulkopuolella. On rehellistä myöntää, että istuvaa presidenttiä on aina vaikeaa voittaa. Sauli Niinistön huikea äänipotti osoitti sen, että näin epävakaassa maailmassa suomalaiset halusivat pitää kiinni tutusta ja turvallisesta vaihtoehdosta. Istuva presidentti ei ole juurikaan tehnyt virheitä tai onnistunut suututtamaan kansalaisia, on tulos itseasiassa hyvinkin ymmärrettävä.

Vaikka tulos oli vähän odotettukin, niin se ei poista sitä tosiasiaa, että kaikki muut ehdokkaat saivat turpaan ja oikein kunnolla. Yhdelläkään ehdokkaalla ei ole varaa tuuletella sijoitustaan. Presidenttivaaliehdokkaat antoivat kaikkensa vaaleissa, vai antoivatko sittenkään? Yleensä kritisoin journalistien mielipiteitä, mutta tällä kertaan joudun myöntämään heidän olleensa oikeassa presidenttivaalien tylsyydestä ja värittömyydestä. Vaalikeskusteluja katsoessani tein poimintoja haastajista.

 

Paavo Väyrynen: Haastoi istuvaa presidenttiä valheilla ja tulkinnallisilla asioilla, vaikka Paavo olisi voinut faktoillakin haastaa. Tämän lisäksi Paavon olisi korkea aika tajuta, että kirjojen ja mukien markkinoiminen väittelyissä ei anna itsestään uskottavan kuvan. Se pikemminkin ärsytti ihmisiä. Yrittämisestä kuitenkin on syytä antaa kiitettävät arvosanat. On ihailtavaa, että Paavon moottori ei vaan hyydy millään. Siinä on hyvä esimerkki meille kaikille siitä, että mitä taisteleminen todella tarkoittaa.

Pekka Haavisto: Ei oikeastaan missään vaiheessa haastanut istuvaa presidenttiä.  Tämän kortin kansalaiset näkivät jo viime presidenttivaaleissa, kun hän vain nyökkäili pikku pojan tavoin Sauli Niinistölle. Kansa haluaa vahvan ja itsenäisen presidentin. Sellaista kuvaa Pekka ei antanut itsestään.

Nils Trovalds: Hän maalasi uhkakuvia ja kiihkoili natojäsenyyden tärkeydellä. Tätä kansa ei yksinkertaisesti ostanut. Nilsin tavasta herättää keskustelua on kunnioitettava puoli. Onneksi vaaleista ei tullut tappavan tylsiä. Nilsin suorapuheisuus oli ainutlaatuista. Siitäkin pitkät pisteet.

Merja Kyllönen: Puhui rakkaudesta ja välittämisestä. Tärkeitä asioita, mutta sillä ei erotuta tai haasteta istuvaa presidenttiä. Merjalla oli karismaa ja uskottava ote omiin arvoihinsa. Se herätti kansalaisten silmissä varmasti luottamusta.

Laura Huhtasaari: Suomessa on paljon kristittyjä, mutta harvat tekevät äänestyspäätöstään sen pohjalta. Laura ei kestänyt toimittajien asettamaa painetta. Tämän lisäksi hän yhdisti puheissaan maahanmuuttajat ja terroristit toisiinsa. Moni terroristi voi olla maahanmuuttaja, mutta kaikki maahanmuuttajat eivät ole terroristeja. Vaikka Laura tutisikin usein toimittajien edessä, niin ehdokkaiden kanssa hän taas näytti vahvalta ja määrätietoiselta vaikuttajalta. Siitä pitkä plussa, kun ottaa vielä huomioon sen, että hän oli hyvin kokematon ja uusi tekijä.

Matti Vanhanen: Matilla oli asiat ja puheet kunnossa, mutta puheissa ei ollut tunnetta. Vanhasessa ei ollut oikeastaan mitään sellaisia elementtejä, johon olisi voinut samaistua. Muuten antaisin erinomaiset arvosanat puhumisesta ja esiintymisestä.

Tuula Haatainen: Suomen asekauppojen kritisoiminen oli hyvä veto. Asiakeskusteluissa Tuulan olisi pitänyt aggressiivisemmin haastaa muita. Hyvistä teemoista huolimatta Tuula ei onnistunut saavuttamaan potentiaalinsa. Haatainen osoitti olevansa lahjakas ja erittäin potentiaalinen seuraaviin presidenttivaaleihin.

 

Yhteenveto:

Presidenttikandidaatit katselivat liian paljon gallupeja. Vaalikeskusteluja katsellessa tuli sellainen olo, että istuvan presidentin haastajat ovat alkaneet jopa itsekin uskoa siihen, ettei toista kierrosta tule. Kansalaiset osasivat lukea ja tajuta tilanteen. Siksi Sauli Niinistö voitti ylivoimaisesti vaalit.

Puolueilla alkaakin kovat ajat vaalituloksen analysoimisen suhteen. Yksikään ehdokas ei voi rehellisesti väittää vaalien menneen hyvin. Yhdelläkään puolueella ei ole syytä juhlaan, jos kokoomusta ei lasketa. Se kertoi koko vaalien asetelmasta, että vaalituloksien jälkeen Pekka Haavisto kehuskeli olevansa ykkönen puolueiden asettamista ehdokkaista.

Oli miten oli, niin Suomi pysyy jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja rauhanvälittäjänä. Suomen asekaupat saavat jatkossa voimakkaammin kritiikkiä ja jatkava presidentti Sauli Niinistökin joutuu pohdiskelemaan ihan eri vaihteella asiaa. Vaikka Suomi onkin pääosin EU-myönteinen maa, niin EU:n sisällä olevat epäkohdat ja kyseenalaiset asiat tulevat olemaan nykyistä paljon enemmän esillä. Tähän on pakotettu Sauli Niinistönkin ottamaan kantaa. Ilmastonmuutos tulee puhuttamaan ja työllistämään presidenttiä tulevaisuudessakin.

Meillä on edelleenkin syytä olla ylpeitä Suomen demokratiasta, sananvapaudesta, puolueettomuudestamme, diplomatiasuhteistamme, rauhantyöstämme ja tasa-arvostamme. Sauli Niinistö tulee ajamaan edellisiä asioita jatkossakin. Mikä tärkeintä presidenttimme tulee pitämään meitä sotilaallisesti liittoutumattomana ja rauhan tiellä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset