Kamal Palani Jafi Päivystävä demari, joka on vapaa-ajattelija, aktivisti ja ääridemokraatti.

Milloin otamme äänestämättä jättäneet ihmiset tosissaan?

Kaikilla ihmisillä on jonkinlainen halu vaikuttaa omiin asioihinsa. Mitä ihmiselle pitää tapahtua tai millaisessa elämäntilanteessa ihmisen pitää olla, jotta hän kokee äänestämisen turhaksi? Tätä monet päättäjät, äänestäjät ja toimittajat miettivät kuumeisesti.

Henkilökohtaisesti ajattelen demokratiasta sillä tavalla, että meillä on sentään äänioikeutta ja vaalit ovat suhteellisen reilut. Ajattelen siksi niin, koska synnyinpaikassani ja lapsuuteni alussa elin sellaisessa maassa, jossa vähemmistöillä ei ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia äänestää, osoittaa mieltä tai kertoa julkisesti mielipiteitään. Siksi äänestän jokaisessa vaaleissa, vaikka kunnollista ehdokasta ei löytyisikään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ajattelisi samalla tavalla, koska kaikki ihmiset eivät ole kasvaneet keskellä sotaa ja ympäristöissä, jossa ihmisoikeuksia poljetaan ja sananvapaus on lakkautettu.

 

Sen sijaan, että syyllistäisimme äänestämättä jättäneitä ihmisiä, niin meidän pitäisi pyrkiä kuuntelemaan niitten ihmisten huolia ja ajatuksia. Uskon, että siinä on viisaudenkivi asian parantamiseksi. Moni Suomessa asuva kokee tulleensa petetyksi ja näkevät päättäjät oman etunsa ajajina.

Kun ihmiseltä leikataan pieni toimeentulo, hän tulee vihaiseksi ja äänestää vastavoimia. Kun asiat eivät muutu ja sama ihminen on vaalikauden jälkeen uudelleen leikkauksien kohteena, hän turhautuu ja jossainkin vaiheessa luovuttaa demokratian suhteen. Siksi on äärimmäisen vastenmielistä, että kuuntelemisen sijaan syyllistämme heitä äänestämättömyydestä. Monet hylätyt ihmiset kirjoittavatkin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa tunteistaan ja arjen haasteistaan. Tässä kohtaan on syytä pysähtyä ja kysyä itseltään, että osaammeko me todella kuunnella aikuisten oikeasti näitä ihmisiä? Valtion tehtävänä on pitää huolta niistäkin, jotka eivät välttämättä kykene itse pitämään huolta itsestään. Olemmeko todella sitä mieltä, että olemme onnistuneet tehtävässämme? Rumasti sanottuna ei helvetissä.

Tämä kirjoitus olkoon muistutus kaikille niille, jotka kritisoivat äänestämättä jättäneitä ihmisiä. Jokainen haluaa elää hyvän, turvallisen ja sellaisen elämän, jossa häntä arvostetaan täysmääräisenä kansalaisena. Jokainen leikkaus, mikä kohdistuu köyhiin, opiskelijoihin ja kaikkein heikompiin ihmisiin, on keskisormen näyttämistä demokratialle ja sitä kautta ihmisyydelle. Se kuvastaa hyvin ajan henkeä, että jopa Heikki Hursti puhkeaa kyyneliin leipäjonojen pituudesta suorassa lähetyksessä. Se on ihan todellisuutta, että Suomessakin ihmisillä on nälkä, olla asunnoton tai syrjäytynyt.

Köyhyys on yhtä vähän ihmisen oma syy kuin vauraaseen perheeseen syntyminen on ihmisen oma ansio. Vaikka köyhyyden takana olisi yksilöllisiä tekijöitä, harjoitetulla politiikalla on roolinsa. Jos köyhyys ei kosketa poliitikkoa itseään, hänen perhettään eikä läheisiään, tai ole perehtynyt käytännössä köyhien elämään, köyhän elämää voi olla vaikea ymmärtää. Tulkaa arvon päättäjät torneistanne alas ihmisten arjen tasolle katsomaan, mitä köyhyys todella tarkoittaa ja mitkä köyhien haasteet ovat. Tehkää työnne hyvin ja suurella sydämellä, niin kansa ja demokratia kiittävät.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Syitä äänestämättä jättämiseen voi olla monelaisia, mutta ei siihen välttämättä tarvita mitään syytä, kuten ei muuhunkaan tekemättä jättämiseen. Äänestämiseen tarvitaan syy. Äänestysaktiivisuus sitten kertoo, kuinka suuri osa äänioikeutetuista on jonkun syyn löytänyt. Matala äänestysaktiivisuus puolestaan kertoo, että tilaa reformiehdokkaille tai reformipuolueille on.

Mitä johtopäätöksiä eri instituutioiden tilasta voidaan sitten tehdä, kun katsotaan eri vaalien äänestysaktiivisuutta.
Viime presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänestysaktiivisuus oli 73 %-
Viime eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 70 %.
Viime kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 58,8 %.
Viime Europarlamentin vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 40 %.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> Valtion tehtävänä on pitää huolta niistäkin, jotka eivät välttämättä kykene itse pitämään huolta itsestään.

ooo

Hyvä kun muistutut, siis valtion on pidettävä huolta kaikista ihmisistä, jotka oleskelevat valtion rajojen sisäpuolella.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Demokratia on sellaista, että vähemmistö aina häviää ja enemmistön ehdoilla mennään. Demokratia on sivistyneen valtion perusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset